Maailma muuttuu - työterveyshuollon perustehtävä ei saa unohtua

Etelä-Savon Työterveyden ylilääkäri Jarmo Kuronen kirjoittaa laadun kehittämisestä työterveyshuollossa. Lue lisää!

Maailmanlaajuisesti ja kansallisesti on eletty monessakin suhteessa poikkeuksellisia vuosia. Jo ennen COVID 19 -pandemiaa on eletty pikkulamoja, Kiina-ilmiötä ja ns. demografista työvoimapulaa, joka tarkoittaa sitä, että työvoimaa poistuu eläkkeelle enemmän kuin sitä saapuu työelämään. Työterveyshuollon perustehtävät eivät saa kuitenkaan unohtua näissä myllerryksissä. Yksi neljästä perustehtävästä on työkyvyn tukeminen työuran kaikissa vaiheissa. Monet työterveyshuollon tehtävät tähtäävät ennenaikaisen työkyvyttömyyden ehkäisyyn. Niiden vaikuttavuudesta tarvitaan enemmän tutkimustietoa. Väitöskirjatutkimuksissani pyrin osoittamaan, miten systemaattinen laadun kehittäminen vaikuttaa ehkäisevästi työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Tässä osatutkimuksessa tutkittiin kehittämisaktiivisuuden vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisyssä. Suomessa toimi 2010-luvulla valtakunnallinen työterveyshuollon laatuverkosto. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena olivat Työterveyslaatuverkoston työterveysyksiköissä hoidettavat työntekijät. Heidän ennenaikaista eläkkeelle jäämistään seurattiin Kevan rekistereistä vuosina 2011-2016. Työterveysyksiköiden aktivisuutta mitattiin osallistumisesta laatuverkoston laatumittauksiin ja kokouksiin sekä kehittämis- ja vuosiraportointien aktiivisuutta. Analyysit tehtiin bayesilaisilla menetelmillä.

Tutkimus osoitti, että osallistuminen laatuverkoston toimintaan liittyi vähentyneisiin pysyviin työkyvyttömyyseläkkeisiin (OR 0,77, 95 % luottamusväli LV 0,60–0,98). Tulos oli tilastollisesti merkitsevä. Tutkimus osoitti myös, että jotkin työterveyshuollon toimenpiteet liittyvät työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemiseen, näistä merkittävimpänä oli aktiivisuus käsitellä työntekijöiden alkoholin käyttöä.

Laadun kehittäminen työterveyshuollossa vaikuttaa siis olevan merkityksellistä. Hyvälaatuinen työterveyshuolto keskittyy muun muassa työkyvyn tukemiseen ja muun muassa päihdeongelmista kärsivien hoitoon ohjaukseen, unohtamatta kuitenkaan muita perustehtäviä.

Viite: Kuronen J, Winell K, Kopra J, Räsänen K. Quality improvement activity in occupational healthcare associated with reduced need for disability retirement: A Bayesian mixed effects modelling study in Finland. Scand J Work Environ Health. 2020;46(6):630–638. doi:10.5271/sjweh.390

  • 17.12.2021