Työterveyden ABC

Onko työterveyshuolto pakollinen? Mikä toimintasuunnitelma on? Mistä tiedän, kuinka paljon saamme Kela-korvauksia? Työterveyshuoltoon liittyy runsaasti käsitteitä ja usein kysyttyjä kysymyksiä, joita avaamme tällä sivulla. Tervetuloa tutustumaan!

Työterveyshuoltolaki velvoittaa jokaista työnantajaa järjestämään vähintään ehkäisevän työterveyshuollon kaikille työ- tai virkasuhteessa oleville työntekijöilleen, jotka työskentelevät Suomessa. Ei ole väliä, kuinka monta työntekijää yrityksessä on, vaan jo yhdellekin työntekijälle on järjestettävä työterveyshuolto. Myös työnantajana toimivan yksityishenkilön on järjestettävä työterveyshuolto (esim. lastenhoitaja, henkilökohtainen avustaja).

Moni työnantaja laajentaa työterveyspalvelut myös sairaanhoidollisiin palveluihin, jolloin työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehditaan laajasti ja työntekijät saavat tarvitsemansa terveyspalvelut sujuvasti.

Yrittäjälle itselleen oman työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista. Jos työnantajayrittäjällä on yhteinen työterveyshuoltosopimus työntekijöidensä kanssa, työterveyshuoltosopimuksesta pitää olla maininta, että se koskee myös yrittäjää itseään. Yrittäjä voi halutessaan myös ottaa itselleen eritasoisen työterveyshuollon kuin hänen työntekijöillään on. Tästä pitää sopia erikseen ja yrittäjän on haettava omista kustannuksista erikseen korvausta Kelalta yrittäjän hakumenettelyllä. Järjestely pitää ilmetä myös työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta.

Lainsäädäntö ei velvoita vain itsensä työllistävää yksinyrittäjää hankkimaan työterveyspalvelua.

Työterveyshuollosta voi olla kuitenkin merkittävää etua myös yksinyrittäjälle. Työterveyden ammattilaiset osaavat antaa neuvontaa, ohjausta ja tukea työkyvyn sekä terveyden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Yrittäjän omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen jo ennaltaehkäisevästi on tärkeää, sillä yksinyrittäjä on usein yksin vastaamassa koko yrityksen toiminnasta.

Työterveys on apuna myös monissa arjen tilanteissa kuten esimerkiksi silloin, kun yrittäjä tarvitsee kuntoutusta tai hakee elinkeinotukea. Yksinyrittäjä saa palveluista samat Kelan korvaukset kuin muutkin yritykset.

Työnantaja saa Kelalta korvausta käytettyjen työterveyspalveluiden kustannuksista. Kustannukset jaetaan eri korvausluokkiin palvelun sisällön perusteella:

Korvausluokkaan 1 (KL1) kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset. Tällaisia ovat esimerkiksi työpaikkaselvitykset, työpaikkakäynnit, terveystarkastukset ja työterveyteen liittyvä neuvonta. Ehkäisevän työterveyshuollon korvaus on 60 %.

Korvausluokkaan 2 (KL2) kuuluvat yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Esimerkiksi yleislääkärin sairausvastaanoton kulut kuuluvat tähän luokkaan. Sairaanhoidon korvaus on 50 %.

Nykyisin molemmilla Kelan korvausluokilla on yksi yhteinen, työntekijäkohtainen enimmäismäärä, ja Kela korvaa ensisijaisesti korvausluokan 1 eli ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia. Enimmäismäärät tarkistetaan seuraavan kerran vuoden 2021 lopussa. Ajantasaiset korvausmäärät ja esimerkkilaskelmat voit katsoa Kelan sivuilta.

Työnantajan on mahdollista tarjota työntekijöilleen myös muita työhyvinvointiin ja työterveyteen liittyviä palveluita kuten erikoissairaanhoitoa tai erilaista liikunta- ja virkistystoimintaa, työnohjausta tai johtamiseen liittyvää koulutusta. Näistä ei saa Kela-korvausta ja ne merkitään usein KL0-merkinnällä. Kela-korvattavia eivät myöskään ole esimerkiksi työsuojeluun tai -turvallisuuteen liittyvät henkilökohtaiset suojaimet, lääkkeet tai Potilastiedon arkiston käyttömaksut (Kanta-maksu).

Altisteet ovat kemiallisia, biologisia tai fysikaalisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa haittavaikutuksia. Kemiallisia altisteita ovat työssä käytetyt kemialliset aineet tai aineryhmät sekä työssä syntyvät pölyt, huurut ja savut. Esimerkiksi asbesti, jauho- ja puupöly sekä metallit ja niiden yhdisteet ovat kemiallisia altisteita. Biologisiin altisteisiin kuuluvat mm. bakteerit, homeet, virukset ja selkärangattomat eläimet. Fysikaalisia altisteita ovat mm. melu, tärinä, lämpöolot ja ei-ionisoiva säteily.

Työterveyshuollossa kiinnitetään erityistä huomiota altisteisiin, sillä ne voivat aiheuttaa työperäisiä sairauksia tai työhyvinvoinnin heikkenemistä. Työturvallisuuslaki ja eri asetukset asettavat myös määräyksiä altisteiden vaikutusten ehkäisyyn.

Lue lisää Työterveyslaitoksen sivuilta altisteista.

Osatyökykyisellä tarkoitetaan työntekijää, joka on osin työkykyinen ja hänellä on halu työkyvyn käyttämiseen. Työtehtäviä, -oloja ja -aikoja voidaan esimerkiksi muokata niin, että osatyökykyinen voi työskennellä.

Osatyökykyisyys on aina yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Yleisimmät syyt työkyvyn heikkenemiseen ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä masennus. 

Osasairauspäivärahalla tuetaan työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhön. Voit lukea lisää osasairauspäivärahasta Kelan sivuilta.

Lue myös kohta korvaava työ!

Aina työntekijän sairaus tai tapaturma eivät vaadi työpaikalta poissaoloa kokonaan, vaan työntekijän työnkuvaa voidaan muokata tilapäisesti vastaamaan senhetkistä työkykyä ja terveydentilaa vaarantamatta toipumista. Tällöin kyse on korvaavan työn tekemisestä. Korvaavan työn tavoitteena on mm. tukea kuntoutumista ja ehkäistä sairauslomien pitkittymistä ja syrjäytymistä. Korvaavan työn tekemisen mahdollisuuden arvioinnissa keskeistä on työterveyslääkärin asiantuntijuus.

Korvaavasta työstä voi olla sovittu työehtosopimuksessa tai toimintamalleista voidaan sopia työpaikkakohtaisesti yhdessä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon edustajien kanssa.

Katso myös kohta osatyökykyisyys!

Maatalousyrittäjän työterveyshuollon tavoitteena on auttaa ja ohjata maatalousyrittäjää työkyvyn ja terveyden ylläpidossa ja edistämisessä.

Maatalousyrittäjälle työterveyshuolto on suositeltava, sillä työhön liittyy usein monia kuormittavia tekijöitä ja altisteita. Laki velvoittaa järjestämään vähintään ennaltaehkäisevän työterveyshuollon, mikäli yrittäjän lisäksi tilalla työskentelee yksi tai useampi työntekijä. Yrittäjälle itselleen työterveyshuolto ei ole lain mukaan pakollinen.

Maatalousyrittäjän työterveyshuollossa pääpaino on ennaltaehkäisyssä, mutta maatalousyrittäjille on saatavilla ennaltaehkäisevien työterveyspalveluiden lisäksi myös kokonaisvaltaiset, sairaanhoidon sisältävät palvelut.

Työterveyshuolto tekee viljelijän puolesta ilmoituksen Melaan MYEL-vakuutetun maatalousyrittäjän liittymisestä työterveyshuoltoon. MYEL-vakuutettu maatalousyrittäjä hyötyy työterveyspalveluista erilaisina korvauksina ja alennuksia: työterveyshuollon kustannuksista saa Kela-korvausta, kun palvelut on toteutettu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti ja korvaamisen edellytykset täyttyvät. Työterveyshuolto hakee maatalousyrittäjän puolesta työterveyshuollon Kela-korvaukset. Korvausta on saatavissa myös esimerkiksi ensiaputarvikkeista ja alennusta tapaturmavakuutuksesta.

Keskeinen osa maatalousyrittäjän työterveyshuoltoa on tilakäynti, jossa työterveyden asiantuntijat eli useimmiten työterveyshoitaja ja -fysioterapeutti tutustuvat tilan työskentelyolosuhteisiin. Tilakäynnin aikana kartoitetaan yrittäjän kanssa yhdessä työhön liittyvät kuormitustekijät, altisteet ja muut seikat, jotka voivat vaikuttaa maatalousyrittäjän työturvallisuuteen, hyvinvointiin ja työkykyyn. Yrittäjä saa kartoituksen jälkeen raportin, joka sisältää yhteenvedon lisäksi ehdotuksia, kuinka työn turvallisuutta ja terveellisyyttä voi edelleen kehittää. Ensimmäinen tilakäynti tehdään, kun työterveyshuoltosopimus on solmittu ja sen jälkeen säännöllisesti tilan tarpeista riippuen noin 1–4 vuoden välein.

Työterveys on apuna myös esimerkiksi silloin, kun maatalousyrittäjä tarvitsee kuntoutusta: työterveyshuollon kautta on mahdollista päästä kuntoutukseen ja saada sen ajalta kuntoutusrahaa korvaamaan ansiomenetystä.

Lisätietoja löydät Melan sivuilta.

Työterveyshuollossa tehdään kahdenlaisia terveystarkastuksia, lakisääteisiä ja vapaaehtoisia terveystarkastuksia.

Lakisääteiset terveystarkastukset ovat nimensä mukaisesti lain vaatimia tarkastuksia ja ne perustuvat altisteisiin. Työnantajan on järjestettävä terveydentilan säännöllinen seuranta työterveyshuollossa työntekijöille, jotka altistuvat työssään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaville tekijöille kuten melulle, pölylle tai kemikaaleille (ks. tarkemmin kohta Altisteet). Seuranta tapahtuu käytännössä terveystarkastuksissa, joista ensimmäinen tehdään työtä aloittaessa ja sen jälkeen määräajoin. Ennen työn aloittamista tehtävässä tarkistuksessa selvitetään, onko työntekijällä terveydellisiä tekijöitä, sairauksia tai erityistä herkkyyttä, joka voisi pahentua työssä tai jonka vuoksi työssä ei voisi aloittaa. Määräaikaisissa terveystarkastuksissa seurataan työntekijän altistumista ja mahdollisia terveydentilan muutoksia sekä annetaan neuvoja ja ohjausta haittojen ehkäisyyn.

Terveystarkastuksia tehdään myös työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi ja tukemiseksi työterveyshuollon, työnantajan tai työntekijän aloitteesta. Taustalla on oltava perusteltu syy esimerkiksi työkyvyn heikkenemisestä tai työn aiheuttamasta vaarasta.

Työnantaja voi halutessaan tarjota työntekijöilleen lisäksi vapaaehtoisia terveystarkastuksia. Niistä sovitaan työterveyshuoltosopimuksessa. Vapaaehtoiset terveystarkastukset voivat liittyä esimerkiksi tiettyihin ammatti- tai ikäryhmiin, ja niillä pyritään tukemaan työntekijöiden hyvinvointia ja ennaltaehkäisemään mahdollisia terveysongelmia.

Voi lukea lisää terveystarkastuksista Työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta.

Toimintasuunnitelman perusta on työpaikkaselvitys. Toimintasuunnitelmaan kirjataan työterveyshuollon yleiset tavoitteet, työpaikkakohtaiset tarpeet ja käytännön toimenpiteet.

Toimintasuunnitelma on kirjallinen ja se on edellytys Kela-korvaukselle. Suunnitelma laaditaan vuosittain tai 3–5 vuodeksi, jolloin suunnitelma tarkistetaan vuosittain.

Työpaikkaselvitys luo pohjan kaikelle työterveysyhteistyölle. Työpaikkaselvityksessä kerätään tietoja työn ja työolojen aiheuttamista vaaroista sekä arvioidaan niiden vaikutusta työntekijän terveyteen ja työkykyyn. Tarkasteltavia asioita ovat esimerkiksi altisteet kuten pöly ja kemikaalit, työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, työjärjestelyt, ensiapuvalmius ja työtapaturmien riskit.

Selvityksen pohjalta työterveyspalvelujen tuottaja ja asiakasyritys laativat toimintasuunnitelman, jossa kuvataan työterveyshuollon tavoitteet, tarpeet ja toimenpiteet.

Työpaikkaselvitys on edellytys Kela-korvausten saamiselle.

Työnantajan ja työterveyshuollon palveluntuottajan kesken tehdään työterveyshuoltosopimus, josta ilmenevät muun muassa työterveyshuollon yleiset järjestelyt, sopimuksen kesto, sopimukseen kuuluvien työterveyspalvelujen laajuus ja hinnoittelu. Sopimuksessa mainitaan myös esimerkiksi mahdolliset alihankkijat, mikäli asiakasyritys toimii usealla eri paikkakunnalla.

Joskus työntekijän työkyvyssä, työssä, työyhteisössä tai -ympäristössä ilmenee ongelmia, jotka vaikuttavat työntekijän työkykyyn ja terveyteen. Tällöin voidaan ongelmien ratkaisemiseksi järjestää työterveysneuvottelu yhdessä työnantajan edustajien, työterveyshuollon ja työntekijän kanssa. Aloitteen neuvottelulle voi tehdä esimerkiksi esihenkilö, henkilöstöhallinnon edustaja, työsuojeluvaltuutettu, työterveyshuollon edustaja tai työntekijä itse. Työterveysneuvottelu toteutetaan aina työntekijän suostumuksella.

Yleensä neuvotteluun osallistuvat ainakin työntekijä, esihenkilö sekä työterveyshuollon edustajat. Työntekijä saa kutsua neuvotteluun haluamansa tukihenkilön.

Neuvottelussa keskitytään käytännön ratkaisuihin, joilla työntekijän työkykyä ja voidaan tukea. Terveystietoja käsitellään vain työntekijän omalla suostumuksella, ja kaikilla neuvotteluun osallistuvilla on salassapitovelvollisuus arkaluontoisista asioista.

Saat kattavasti lisätietoja työterveysneuvottelusta ja siihen valmistautumisesta Työterveyslaitoksen sivulta

Työfysioterapeutit ovat erikoistuneet erilaisten työperäisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen (TULES) ennaltaehkäisyyn. Työfysioterapeutit ovat työterveyshuollon asiantuntijoita, joiden tavoitteena on kehittää työtä ja työympäristöä terveyttä ja työkykyä edistäväksi osana moniammatillista työterveystiimiä.

Käytännössä työfysioterapeutit muun muassa arvioivat työn fyysistä kuormittavuutta ja kuormituksen terveydellistä merkitystä, kehittävät työpaikan työtiloja ja -menetelmiä mahdollisimman ergonomisiksi ja auttavat tarvittaessa mukauttamaan työtä työntekijälle sopivaksi yhdessä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa. Työfysioterapeutit ohjaavat, testaavat ja neuvovat asiakkaita yksilövastaanotolla ja erilaisissa ryhmissä. Etelä-Savon Työterveydessä on käytössä työfysioterapeutin suoravastaanotto, johon voi tulla ilman työterveyslääkärin tai -hoitajan lähetettä.

Tutustu Etelä-Savon työfysioterapeutteihin täällä.

Työterveyshoitaja on terveyden edistämisen ammattilainen.

Asiakasyrityksen näkökulmasta oma nimetty työterveyshoitaja on usein arjessa läheisin asiantuntija työterveysyhteistyön käytännön toteuttamisessa. Työterveyshoitaja vastaa yhdessä työterveyslääkärin kanssa palvelujen tuottamisesta asiakasyritysten ja -organisaatioiden tarpeisiin sekä ohjaa työntekijän terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä ja edistämistä.

Käytännössä työterveyshoitaja mm. tekee työpaikkaselvityksiä ja terveystarkastuksia, antaa terveysneuvontaa ja kouluttaa, tukee työkykyjohtamisessa, suunnittelee ja ylläpitää ensiapuvalmiutta sekä työskentelee yhdessä moniammatillisen työterveystiimin kanssa työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi asiakasyrityksessä.

Tutustu Etelä-Savon Työterveyden työterveyshoitajien täällä.

Työterveyslääkäri on työterveyshuollon lääketieteellinen asiantuntija, joka on erikoistunut työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon työikäisillä.

Työterveyslääkäri tuntee työpaikkojen terveydelliset riskit ja keinot niiden hallintaan, ja hän on asiantuntija työkykyä ylläpitävien ja kuntouttavien toimintamallien käytössä.

Työterveyslääkärin työhön kuuluu käytännössä muun muassa työnhakijoiden ja työntekijöiden terveydentilan arviointia suhteessa työn vaatimuksiin sekä erityisesti työperäisten sairauksien ehkäisyä, tunnistamista ja hoitamista.

Etelä-Savon Työterveyden työterveyslääkäreistä voit lukea lisää täältä.

Työterveyspsykologi on erikoistunut työn psyykkisten ja sosiaalisten vaatimusten arviointiin, kuormituksen hallintakeinoihin ja voimavarojen tukemiseen.  Toimintamuotoina ovat yksilökäynnit sekä työyhteisötyö, jonka avulla on mahdollista tukea henkilöstön työhyvinvointia esimerkiksi muutoksissa, kriisitilanteissa ja vuorovaikutusongelmissa.

Työterveyspsykologi tekee työkyvyn arviointiin liittyviä psykologisia tutkimuksia, tukee esimiehiä ja osallistuu työolojen sekä työyhteisöjen kehittämiseen yhdessä moniammatillisen työterveystiimin kanssa.

Lue lisää työterveyspsykologin työstä tästä. Etelä-Savon Työterveyden työterveyspsykologit löydät tästä linkistä.

Työnantaja voi tarvita eri tarkoituksiin joko todistuksen työterveyspalveluiden järjestämisestä tai todistuksen työterveyssopimuksesta. Todistukset eroavat toisistaan.

Todistus työterveyspalveluiden järjestämisestä edellyttää hyvän työterveyskäytännön toteutumista ja lakisääteisten työnantajavelvollisuuksien täyttämistä suhteessa työterveyshuoltoon. Esimerkiksi ajantasainen toimintasuunnitelma tulee olla tällöin olemassa.

Todistus työterveyssopimuksesta kertoo ainoastaan siitä, että asiakasorganisaatiolla on voimassa oleva sopimus työterveyspalveluita tuottavan organisaation kanssa. Se ei ota kantaa siihen, ovatko työterveyspalvelut järjestetty em. tavalla.

Haluatko tietää lisää? Ota yhteyttä!  

Asiakkuuspäällikkö Satu Pulkkinen, puh. 044 794 4694

Voit jättää yhteydenottopyynnön myös lomakkeella!